”Game over”
Hatkaaminen oli kuin peli. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että kiinni jääminen oli aina mulle game over....
Hatkan aikana
Tällä sivulla: Yhteistyö hatkan aikana – Eri toimijoiden vastuut ja roolit hatkan aikana – Läheisten huomioiminen ja tukeminen – Muiden nuorten kanssa hatkaamisen käsittely – Miten pitää yhteyttä nuoreen hatkan aikana – Miten käsitellä omia tunteita
Yhteistyö hatkan aikana
Eri toimijoiden välisen yhteistyön puutteet voivat entisestään vaarantaa hatkaavat lapset ja nuoret. Vaihtelevat tulkinnat lapsen edusta, yksilöllisestä vaarasta ja suojelun tarpeesta johtavat tällä hetkellä pahimmillaan vastuiden siirtelyyn sekä asioiden ja ihmisten pompotteluun. Yhteistyön toimimattomuus vaikeuttaa hatkan aikaista toimintaa nuoren löytämiseksi. Tällä hetkellä ammattilaisten välinen yhteistyö on yhteisistä ohjeistuksista huolimatta paikoin sattumanvaraista ja jokseenkin alue-, organisaatio- ja yksilökohtaista. Samallakin hyvinvointialueella saattaa olla keskenään ristiriitaisia tai toisistaan poikkeavia ohjeistuksia hatkatilanteisiin.
Keinoja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä:
- Hatkaamiseen liittyvää yhteistyötä voi parantaa paikallisesti omissa verkostoissa esimerkiksi yhteisin neuvotteluin, työpajoin tai koulutuksin.
- Jokainen toimija ymmärtää oman vastuunsa ja roolinsa.
- Ymmärrys siitä, että hatkaavat nuoret ovat huostaanottopäätöksen kautta jo lähtökohtaisesti vaarassa ja suojelun tarpeessa olevia alaikäisiä lapsia.
- Ymmärrys siitä, että lapsen edun (Lastensuojelulaki 417/2007, 4§) ensisijaisuus viranomaisen päätöksenteossa koskee myös hatkaavia lapsia koskevia päätöksiä ja jokaista toimijaa.
- Eri toimijoiden välisen keskustelun lisääminen, yhteinen vaaran, riskin ja lapsen edun arvioimisen viitekehys.
- Eri toimijoiden vastuualueiden sanoittaminen yhteisesti toimijoiden kesken kansallinen ohjeistus huomioon ottaen.
Tiedetään myös, että tietyistä lastensuojelulaitoksista hatkataan jatkuvasti. Yhteistyötä nimenomaan näiden lastensuojelulaitosten kanssa tulisi tehostaa sekä miettiä, pystytäänkö niissä ylipäänsä vastaamaan nuorten tarpeisiin ja miten niissä voitaisiin toimia toisin.
Eri toimijoiden vastuut ja roolit hatkan aikana
Lastensuojelulaitoksen vastuu ja rooli
Lastensuojelulaitoksen vastuulla on lapsen etsintä (Lastensuojelulaki 417/2007, 69 §) ja lastensuojelulaitoksen on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin hatkanneen lapsen etsimiseksi. Tämä voi tarkoittaa yhteydenottoa nuoreen, nuoren läheisiin, nuoren ystäviin tai muihin mahdollisiin tahoihin sekä suunnitelmaa etsinnän toteuttamiseksi.
Kun laitos havaitsee nuoren poistuneen luvatta tai jättäneen palaamatta sovitusti, on henkilökunnan ilmoitettava tilanteesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle (virka-ajan ulkopuolella sijoittaja-alueen sosiaalipäivystykseen). Sosiaalitoimi etsintäkuuluttaa lapsen. Tämä tarkoittaa lähinnä passiivista etsintää ja sitä, että poliisi ilmoittaa sosiaalitoimelle, mikäli tapaa nuoren poliisitoiminnan yhteydessä.
Akuutissa lasta koskevassa vaaratilanteessa on välittömästi oltava yhteydessä hätäkeskukseen, joka arvioi saamansa tiedon perusteella, onko kyseessä poliisitehtävä vai sosiaalitoimen tehtävä. Arvion tueksi on tärkeää, että lastensuojelulaitos tekee välittömän riskiarvion hatkatilanteesta: kuinka vakava nuoren tilanne on ja millä perusteella, millaisia toimenpiteitä tarvitaan ja missä vaiheessa.
Lastensuojelulaitoksen on tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. Tämä voi sisältää tiedonvaihtoa, yhteisiä etsintätoimenpiteitä ja muuta koordinointia. Lastensuojelulaitoksen on myös pidettävä yhteyttä nuoren huoltajiin ja muihin läheisiin, tarjottava heille tietoa ja tukea sekä ohjattava tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Lastensuojelulaitoksen on aktiivisesti viestittävä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle hatkanneen nuoren etsinnästä.
Kun lastensuojelulaitoksen työntekijä tekee näköhavainnon luvatta poistuneesta tai sinne palaamatta jättäneestä lapsesta, on olennaista arvioida virka-avun tarve ja olla yhteydessä siitä löytöpaikkakunnan sosiaalitoimeen. Löytöpaikkakunnan sosiaalitoimi tekee virka-apupyynnön löytöpaikkakunnan poliisilaitokselle. Virka-apupyyntö tehdään siinä vaiheessa, kun virka-apupyynnön perusteluihin sisällytettävän lapsikohtaisen riskiarvion perusteella on todennäköistä, että lapsi on vaaraksi itselleen tai muille ja vastustaa lastensuojelulaitokseen palaamista. (Virka-apuohjeistus 2022.)
Lastensuojelulaitoksella on velvollisuus lapsen kuljettamiseen takaisin (Lastensuojelulaki 69 a§), ellei poliisilta ole saatu virka-apua kuljetuksen turvaamiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi vastustaa sosiaalitoimen johdolla tehtävää kuljetusta takaisin lastensuojelulaitokseen. Lapsen huolenpidosta vastaa löytöpaikkakunnan sosiaalitoimi siihen saakka, kunnes kuljetus on järjestetty. Poliisi ei voi ottaa lasta säilöönsä sosiaalitoimen tai lastensuojelulaitoksen pyynnöstä.
Sosiaalitoimen (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja sosiaalipäivystys) vastuu ja rooli
Kun lastensuojelulaitoksen työntekijä huomaa lapsen hatkanneen ja on yhteydessä sijoittajakunnan sosiaalitoimeen, tulee sosiaalitoimen pyytää sijoituspaikkakunnan poliisia etsintäkuuluttamaan hatkannut lapsi. Poliisi etsintäkuuluttaa lapsen, mutta etsintäkuulutus ei ole sama kuin virka-apupyyntö. Etsintäkuulutus toimii poliisin tietojärjestelmään kirjattavana ilmoituksena, jonka takia poliisi tekee passiivista etsintää, eli ilmoittaa sosiaalitoimelle, jos lapsi tavataan poliisitoiminnan yhteydessä. Pääasiallinen lapsen etsintävastuu on lastensuojelulaitoksella (Lastensuojelulaki 417/2007, 69 §) ja sen on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi. (Virka-apuohjeistus 2022.)
Kun lapsesta saadaan hatkan aikana näköhavainto ja olinpaikka on tiedossa, on arvioitava virka-avun tarve. Löytöpaikkakunnan sosiaalitoimi tekee virka-apupyynnön löytöpaikkakunnan poliisilaitokselle. Virka-apupyyntö tehdään siinä vaiheessa, kun virka-apupyynnön perusteluihin sisällytettävän lapsikohtaisen riskiarvion perusteella on todennäköistä, että lapsi on vaaraksi itselleen tai muille ja on syytä epäillä, että lapsi vastustaa lastensuojelulaitokseen palaamista. (Virka-apuohjeistus 2022.) Virka-apupyynnön voi tehdä kiireellisessä tilanteessa suullisesti, mutta se on vahvistettava kirjallisesti.
Virka-apupyyntöä ei tule tehdä ylimalkaisena tai geneerisenä, sillä se voi pahimmillaan johtaa pyynnön hylkäämiseen ja avun saamisen viivästymiseen. Virka-apupyynnön perusteena on sosiaalitoimen oikeus saada poliisilta tarpeellista virka-apua sosiaalitoimen laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 22 §; Poliisilaki 872/2011, 9 luku 1 §), jos sosiaalitoimea estetään suorittamasta virkatehtäväänsä ja tämän ’esteen’ poistamiseksi tarvitaan poliisin toimivaltuuksien käyttöä. Poliisille tehtävä virka-apu voi tulla kyseeseen, jos sosiaalihuollon viranomaisella on perusteltua syytä olettaa, että virkatehtävän suorittaminen tullaan estämään.
Virka-apupyynnön saavuttua löytöpaikkakunnan poliisin tilanne- tai johtokeskukseen ratkaisee poliisi pyynnön siinä olevien tietojen ja riskiarvion perusteella. Ratkaisun pohjaksi virka-apupyyntöön sisällytettävä lapsikohtainen riskiarvio ja muut perustelut (vaaraksi itselleen/muille, vastustaa lastensuojelulaitokseen palaamista) ovat olennaisia lisätietoja kokonaiskuvan saamiseksi. Poliisi voi pyytää sosiaalitoimelta lisäselvitystä tai täydennystä, jos pyyntö on epäselvä tai sen tiedot eivät ole riittäviä päätöksen tekemiseen. Myönteisen virka-apupyynnön saavuttua tiedoksi sosiaalitoimelle poliisi siirtää tehtävän hätäkeskukseen, joka välittää sen vapaana olevalle poliisipartiolle. (Virka-apuohjeistus 2022.)
Vaikka lastensuojelulaitokseen onkin ensisijainen vastuu lapsen etsimisestä ja lastensuojelulaitokseen kuljettamisesta, on sosiaalitoimen olennaista arvioida yhdessä lastensuojelulaitoksen kanssa tarvetta poliisin virka-apuun kuljetuksen turvaamiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi vastustaa lastensuojelulaitoksen tekemää kuljetusta takaisin lastensuojelulaitokseen. On myös tärkeä muistaa, että vastuu lapsen huolenpidosta on löytöpaikkakunnan sosiaalitoimella siihen saakka, kunnes kuljetus on järjestetty, eikä esimerkiksi poliisi voi ottaa lasta säilöönsä sosiaalitoimen tai lastensuojelulaitoksen pyynnöstä.
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on verkostoyhteistyöstä kokonaisvaltainen vastuu. Tämä velvoittaa sosiaalityöntekijää edistämään yhteistyön toimimista viranomaisten välillä hatkassa olevan nuoren löytämiseksi. Keskeistä on yhteistyö sosiaalityön, lastensuojelulaitoksen, poliisin ja sosiaalipäivystyksen sekä mahdollisesti isommissa kaupungeissa toimivan löytävän nuorisotyön kanssa. Sosiaalityöntekijän on tuettava lastensuojelulaitosta etsimään aktiivisesti nuorta, ja lastensuojelulaitoksen on raportoitava systemaattisesti tekemästään etsinnästä ja etsintäsuunnitelmista lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on hyvä olla sijaishuoltopaikan lisäksi myös itse yhteydessä sekä nuoreen että nuoren perheeseen tarjoten tukea ja neuvontaa. Hän voi myös ohjata perhettä muihin tarvittaviin palveluihin.
Poliisin vastuu ja rooli
Mikäli hatkassa oleva lapsi tavoitetaan poliisitoiminnan yhteydessä, poliisi ilmoittaa lapsen löytymisestä löytöpaikkakunnan sosiaalitoimelle. Sosiaalitoimi vastaa lapsen huolenpidosta, kunnes kuljetukseen liittyvistä järjestelyistä on sovittu lapsen lastensuojelulaitoksen kanssa. Tilanteessa, jossa lapsi tavoitetaan poliisitoiminnan yhteydessä, ovat voimassa poliisin kiinniotto- ja säilöönottamisperusteet, poliisin toimivaltuudet sekä poliisin mahdollinen virka-apu kuljetukseen.
Lapsen itseään tai muita ihmisiä vaarantava käyttäytyminen on poliisin perustehtävä. Tällöin poliisille muodostuu poliisilain (872/2011) toisen luvun mukaisia toimivaltuuksia ottaa kiinni henkilön suojaamiseksi tai rikoksilta tai häiriöltä suojaamiseksi.
Poliisin toimivaltuuksien soveltamisesta päättää tilannetta johtava poliisimies ja päätöksen tekeminen perustuu kokonaisarviointiin, jossa poliisi huomioi lapsen tilanteen, vallitsevat olosuhteet ja lapsen edun (Lastensuojelulaki 4§). Tässä kohtaa lapsesta tehty riskiarviointi tai muut vastaavat tiedot ovat tärkeä lisä poliisille lapseen kohdistuvaa välitöntä, vakavaa lapsen henkeä, terveyttä ja turvallisuutta uhkaavaa vaaraa arvioitaessa. Poliisin on tärkeää tarvittaessa pyytää sosiaalitoimelta tai lastensuojelulaitokselta lisätietoa lapsen edun mukaisen ratkaisun tekemiseksi.
Jotta lapsi voidaan velvoittaa olemaan läsnä esimerkiksi poliisiasemalla, tulee lapsesta olla voimassa sosiaalitoimen tekemä etsintäkuulutus, ja poliisin on tullut tavoittaa lapsi oman toimintansa yhteydessä tai lapseen liittyvällä poliisitehtävällä. Tällaisessa tapauksessa lapsen läsnäolovelvollisuus voi kestää enintään kuusi tuntia eikä pidä sisällään oikeutta pitää lasta lukitussa tilassa tai poliisin säilytystilassa. Tällöinkin poliisi pyrkii mahdollisimman pian luovuttamaan lapsen sosiaalitoimelle tai lastensuojelulaitoksen työntekijälle, joka kuljettaa lapsen takaisin lastensuojelulaitokseen. Se, että lasta pidetään poliisin säilytystilassa, edellyttää perustetta ottaa lapsi kiinni, esimerkiksi henkilön suojaamiseksi (poliisilaki 2 luku 2§), rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi (poliisilaki 2 luku 10§) tai rikoksen selvittämiseksi, jos lasta epäillään rikoksesta (pakkokeinolaki 2 luku 1§).
- Kiinniotto henkilön suojaamiseksi (poliisilaki 2 luku 2 §): Jos lapsen henkeä, terveyttä, ruumiillista koskemattomuutta tai terveyttä uhkaa välitön ja vakava vaara, on lapsen auttaminen ja lapsen toimintaan puuttuminen myös poliisille kuuluva perustehtävä. Poliisilla on oikeus ottaa lapsi tällöin kiinni hänen suojelemisekseen, jos lapsi ei kykene pitämään huolta itsestään eikä vaaraa voida muuten poistaa tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin. Poliisin on luovutettava kiinniotettu lapsi viipymättä sosiaalitoimelle, jos lapsi on otettu huostaan tai sijoitettu.
- Kiinniotto rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi (poliisilaki 2 luku 10 §): Poliisi voi puuttua lapsen vaaralliseen tai uhkaavaan toimintaan, jos lapsen uhkauksien tai muun käyttäytymisen perusteella on perusteltua syytä olettaa tai lapsen aikaisemman käyttäytymisen perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen taikka aiheuttaisi huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisi voi ottaa lapsen kiinni, jos vaaraa tai häiriötä ei voida muuten poistaa. Kiinniotettu lapsi on luovutettava viipymättä sosiaalitoimelle, jos se on mahdollista ottaen huomioon lapsen käyttäytyminen. Lapsen ottaminen säilöön poliisin säilytystilaan on kuitenkin viimesijaisin vaihtoehto.
Hätäkeskuksen vastuu ja rooli
Hätäkeskus ottaa vastaan akuutit hatkaavaa lasta koskevat tehtävät sellaisissa tapauksissa, joissa lapsen tai muiden henkilöiden henkeä ja terveyttä uhkaa konkreettinen vaaratekijä, kuten esimerkiksi se, että:
- lapsi poistuu pakkaseen ilman kenkiä tai asianmukaisia vaatteita
- lapsi tarvitsee viipymättä lääkitystä
- lapsi ei ikänsä, kehitystasonsa tai vakavan päihtymystilansa vuoksi kykene huolehtimaan itsestään
- lapsi käyttäytyy itsetuhoisesti tai uhkaa muuten vahingoittaa itseään
- lapsi uhkaa muiden henkeä tai turvallisuutta. (Virka-aputaulukon lukuohje 2022.)
Hätäkeskuspäivystäjä arvioi saamansa tiedon perusteella, vaatiiko tilanne virka-aputehtävää vai ryhtyykö poliisi etsimään lasta heti. Arvion tekemiseksi hätäkeskuspäivystäjän pitää tietää konkreettisesti, miksi lapsen henki ja terveys on akuutisti vaarassa (esimerkiksi lapsen taustan tai aiemman käyttäytymisen, lapsen esittämien uhkausten tai lapsen poistumista edeltäneen tilanteen perusteella).
Läheisten huomioiminen ja tukeminen
Hatkan aikana läheisten kanssa työskentely on yhtä tärkeää kuin viranomaisyhteistyö. Lastensuojelulaitoksen ja sosiaalityöntekijän on tärkeää tehdä yhteistyötä nuoren läheisten kanssa nuoren löytämiseksi ja takaisin lastensuojelulaitokseen saamiseksi.
Hatkaamisen aikana valtaosa läheisistä ja nuorista toivoo, että ammattilaiset huomioisivat nuoren läheiset paremmin. Nuoren hatkan vaikutukset nuoren läheisiin ovat moninaisia. Läheiset saattavat kokea huolta ja pelkoa siitä, miten kateissa olevan nuoren hyvinvoinnille käy, miten hän saa apua, mitä tapahtuu ja mitä hän mahdollisesti tekee hatkassa ollessaan. Toisaalta läheiset saattavat kokea turhautumista siitä, miten yhteistyö ja etsintä nuoren löytämiseksi ja palauttamiseksi toimii. Läheiset voivat kokevat myös väheksyntää ja syyllistämistä ammattilaisten taholta, joka on omiaan lisäämään läheisten mahdollista stigmaa ja häpeää.
Läheisten huomiointi ja heidän kanssaan yhdessä työskentely on tärkeää myös tilanteissa, joissa läheiset piilottelevat nuorta ja rahoittavat tai muulla tavoin mahdollistavat nuoren hatkaamista. Työskentelyssä on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä esimerkiksi aikuissosiaalityön tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Läheisten kanssa työskentelyssä pitää käydä keskustelua hatkaamiseen liittyvistä vaaroista ja riskeistä sekä hatkaamisen mahdollisista seurauksista nuoren kasvulle ja kehitykselle. Hatkaaminen saattaa synnyttää läheisissä esimerkiksi syyllisyyttä tai muita ristiriitaisia tunteita, joita ammattilaisten tulee käsitellä yhdessä läheisten kanssa.
Vanhempien tukemisen ohella tulee varmistaa, että hatkaavan nuoren sisarukset saavat riittävästi ikä- ja kehitystasoista tietoa, tukea ja apua tilanteen käsittelyyn. Usein vanhempien resurssit menevät hatkaavan nuoren asioiden hoitamiseen, jolloin sijaishuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa sisarusten tuen tarve ja tarjota sisaruksille apua ja tukea.
Muiden nuorten kanssa hatkaamisen käsittely
Hatkaamisen vaikutukset lastensuojelulaitoksen muihin lapsiin ja nuoriin tulee myös tunnistaa. Lastensuojelulaitoksessa asuvia lapsia ja nuoria pitää auttaa käsittelemään toisen nuoren hatkaamiseen liittyviä tunteita ja ajatuksia salassapitosäännökset huomioiden, sillä moni nuori saattaa olla niistä huolissaan. Yhden nuoren hatkaamiseen käytettävä aika ja työ ei saisi vaikuttaa muiden lasten ja nuorten arkeen esimerkiksi avun ja tuen saamisen heikkenemisenä tai yhteisten tekemisten perumisena.
Miten pitää yhteyttä nuoreen hatkan aikana?
Lastensuojelulaitoksen ja sosiaalityöntekijän on pidettävä hatkan aikana yhteyttä nuoreen aktiivisesti. Se on laitoksen ja sosiaalityöntekijän velvollisuus sekä välittämisen osoitus nuorelle. Tiivis yhteydenpito nuoren kanssa hatkan aikana voi myös mahdollistaa hatkalta paluun ja paremman yhteistyön nuoren palatessa.
Mitä yhteydenpito on?
- Yhteydenpidon on hyvä olla sekä puheluita että viestejä.
- Viestiä voi myös esimerkiksi sosiaalisen median, lastensuojelulaitoksen muiden nuorten ja perheen kautta.
- Joskus nuoret ovat paremmin yhteydessä, kun heille viestitään työntekijöiden ”nimillä” eli kuka lastensuojelulaitoksen numerosta nuoreen on yhteydessä ja kenen kanssa nuori viestittelee. (Tätä voi pohtia myös ennakkoon, kun suunnitellaan ennaltaehkäisevästi hatkan aikaista toimintaa nuoren kanssa: kenen kanssa nuori haluaisi pitää yhteyttä mahdollisten hatkojen aikana?)
Konkreettisia asioita nuorelle viestimiseen:
- Kysyä kuulumisia ja mikä saisi tulemaan takaisin.
- Onko nuori turvassa ja miten hän voisi toimia turvallisemmin.
- Huolehtia nuoren perustarpeista.
- Kysellä missä päin Suomea nuori on ja millaisessa seurassa.
- Kannustaa nuorta tulemaan takaisin lastensuojelulaitokseen.
- Milloin ja miten nuori on suunnitellut palaavansa lastensuojelulaitokseen.
- Kysyä, tarvitseeko nuori kyydin, ja kertoa, että työntekijät voivat tulla hakemaan mistä tahansa.
- On tärkeää viestiä, että aina voi palata mihin aikaan tahansa takaisin ja nuorta autetaan paluussa mihin kellonaikaan tahansa.
- Pelkoa automaattisista rajoitustoimenpiteistä voi hälventää kertomalla, että niitä ei tule automaattisesti, vaan niiden tarve arvioidaan yhdessä nuoren, huoltajien, sosiaalityöntekijän ja lastensuojelulaitoksen kanssa nuoren palatessa. Nuori voi myös ennen kaikkea omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, ettei rajoitustoimenpiteisiin ole tarvetta.
Haasteena voi olla, että nuoret eivät välttämättä halua olla yhteydessä, estävät lastensuojelulaitoksen numeron tai lopettavat yhteydenpidon yllättäen. Näissäkin tilanteissa on tärkeää jatkaa yhteydenpitoa, jotta nuori saadaan taas esimerkiksi lukemaan viestejä ja vastaamaan niihin.
Miten käsitellä omia tunteita?
On ymmärrettävää, että myös ammattilaisella herää hatkatilanteissa erilaisia tunteita ja huolia. Ammattilaisen on tärkeää tunnistaa itsessään nämä tunteet ja reflektoida niitä työparin, työyhteisön ja/tai esihenkilön kanssa ja saada tarvittaessa työnohjausta. On tärkeää, ettei keinottomuuden, epäonnistumisen tai turhautumisen tunteet muutu vähätteleväksi, syyllistäväksi tai ennakkoluuloiseksi suhtautumiseksi nuoria tai läheisiä kohtaan. Tällaisen suhtautumisen välittyminen nuorelle heikentää entisestään haasteellista luottamusta ammattilaisiin ja voi näin olla esteenä hatkaamiseen puuttumiselle. Toimivien rakenteiden lisäksi omien tunteiden reflektoimiseen auttaa ymmärrys hatkailmiöstä, usko siihen, että hatkaava nuori pystyy muuttamaan käyttäytymistään ja ennen kaikkea sen ymmärtäminen, että hatkassa olevat nuoret ovat vaarassa olevia, suojelua tarvitsevia lapsia.
